Arkkitehdinkatu

900 metriä pitkä Arkkitehdinkatu kuuluu Teknillisen korkeakoulun mukaan nimettyyn katuryhmään. Vuonna 1978 kaavaan tullut katu on yksi Hervannan isoista pääkaduista, yhdistäen Ahvenisjärvenkadun ja Hervannan valtaväylän.

Kävelypäiväksi osui kaunis pakkaspäivä, viime talvena siis oli kuvienkin perusteella hetken verran lähes oikea talvi lumen ja pakkasen kera. Tosin lumipeite oli niin ohut, että suksimaan ei Arkkitehdinkadullekaan ollut mitään asiaa.

Arkkitehdinkatu alkaa Hervannan valtaväylältä, josta muutaman mutkan kautta pudotellaan alamäkeä aina Ahvenisjärvenkadulle saakka. Kadun alkupäässä sijaitsee yksi ratikan sähkönsyöttöasemista, se sellainen ruskea, helaraittitarkoituksella ruosteinen vaja.
Onneksi tätä on jo moni ihmetellyt, googlaus antaa heti vastauksen ja Wikipedian artikkeli säänkestävästä teräksestä tarjoaa mukavasti lisää yleistietoa.

Heti kadun alkupäässä sijaitsee  VTS-kotien talo, jonka asukkaat ovat juuri saaneet ilmoituksen talon tyhjentämisestä peruskorjauksen tieltä, muuttamiseen on aikaa maaliskuun loppuun saakka. Katkaisin juuri Aamulehteni tilauksen, joten pääsyä asukkaiden fiiliksistä kertovaan artikkeliin ei ensimmäisiä rivejä pidemmälle ollut.
Onhan tuo kahdeksankymmentäluvun tuotos jos jonkinmoista kokenut, kuten moni muukin saman ajan Hervannassa viettänyt ja vamasti remontille on tarvetta muutenkin, kuin ulkosivuja putsaamalla.

Kadun alkupäässä rakentaminen on melko väljää. Toisella puolen korkeat kerrostalot, toisella matalammat rivitalot.

Puolivälin mutkan jälkeen tilanne hieman tiivistyy pienen liikekeskuksen myötä. helapuistoHelapuisto-kyltin ympäriltä löytyvät niin ruokakauppa kuin pitseriakin. Hevalin listalla taitaa olla reilut sata (melko erikoistakin) pitsavaihtoehtoa. Samaan kompleksiin on jemmattu myös päiväkoti ja nuorisokeskus.

Tästä lähtee myös neljänsadan metrin mittainen suora alamäki, joka on varsin joutuisaa käveltävää aina Ahvenisjärventielle saakka.

Hervanta

arkkitehdinkatuHervanta on Suomen suurimpia ja tunnetuimpia lähiöitä. Nykyisen Hervannan alueella oli ennen 1970-lukua vain muutamia maatiloja ja peltoja sekä kivikkoista louhikkoa ja metsää. Kaupunginosan suunnittelu aloitettiin silloisen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan aloitteesta 1960-luvun lopussa, koska kaupungilla oli tarve rakentaa paljon asuntoja edullisesti. Kantavana ajatuksena oli yhdistää asuntoalue, korkeakoulualue ja teollisuusalue yhdeksi kokonaisuudeksi, mahdollisimman omavaraiseksi tytärkaupungiksi.

Hervannan reuna-alueille on rakennettu laajoja rivi- ja omakotialueita, ja aina 2000-luvun alkuun asti Hervanta oli erittäin lapsi- ja nuorisovaltainen kaupunginosa. 2000-luvulla väestörakenne on muuttunut iäkkäämpään suuntaan.

Hervannanmaa oli Lempäälän ja Messukylän talojen takamaita, ja se sijaitsi nykyisen Hervannan eteläpuolella, Tampereen ja Lempäälän rajoilla. 1800-luvun alussa Hervannanmaalle alkoi lopulta muodostua vakituista asutusta. Hervannanmaan vanhimpia taloja ovat Tampereen puolella Matinlahti ja Vormisto. [Wikipedia]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.