Anteronkatu

Sateen ropistessa – ensimmäinen sadekelin kävely muuten – suunta kulki kohti Leinolaa ja Kalevalasta ammennettua Anteronkatua.

Kadulle nimensä antanut Antero oli Vipunen, monelle Kalevalasta tuttu tietäjä. Monelle anteronkatu alustaVipunen on tuttu myös monelle Yrjö Karilaan teoksesta, jossa esitellään tiiliskiven verran leikkejä, pelejä, arvoituksia ja knoppitietoa. Luin kirjan lapsena pariinkin kertaan lävitse, ehkä sen voisi lähiaikoina etsiä jälleen käsiin ja katsoa pureeko Vipusen tenho edelleen. Toki lapsena tulin lukeneeksi myöskin 952-puhelinluettelon, joten kirjan tasosta tai kiinnostavuudesta luetuksi tulo ei vielä kerro mitään.

Samaan aihepiiriin 1980-luvulla kaavoihin ilmestyneen Anteron kanssa kuuluu Tammelassa sijaitseva Ainonkatu ja tulossa on vielä monia muita.

Sateen lisäksi nyt taitaa ensimmäisen kerran olla ohjelmassa hieman eestaas kävelyä. Anteronkatu vie ensin viitisenkymmentä metriä eteenpäin omakotitalojen välissä, jonka jälkeen se jatkuu eteenpäin moottorittomille kohti Mannerheiminkalliota. Anteronkadun päästä päähän kävelijän täytyy tässä kohtaa kuitenkin tehdä täyskäännös, palata viitisentoista metriä ja kurvata vasemmalle. Anteronkatu jatkuu sivuhaarana, jossa erikoisuutena on vielä se, että kaikkien talojen numerot ovat parillisia. Parillisten puoli on siis mennyt vähän linkkuun. Ehkä tässä on takana jotain samanlaista, kuin siinä miten mutkat ovat syntyneet maanteille. Lapsena minulle faktana kerrottiin, että se johtuu ylimääräisestä päällysteestä, joka piti johonkin käyttää.

Leinola

anteronkatuLeinola sijaitsee Itä-Tampereella Linnainmaan, Holvastin ja Leinolan naapurissa. Etelärajana Leinolalla on Tampere–Haapamäki-rata. Leinolan tunnetuin nähtävyys on metsässä, syrjäisellä Mannerheiminkalliolla sijaitseva, aina yhtä yllättäen lenkkeilijän eteen tupsahtava Mannerheimin patsas.
Leinola mainittiin vuoden 1540 maakirjassa Messukylän pitäjään kuuluneena kylänä, jossa oli viisi taloa. Näistä kolmen talon isännällä oli vuoden 1553 maakirjassa sama lisänimi Leinoij.
Messukylä liitettiin Tampereen kaupunkiin vuonna 1947 ja Leinolan alueen ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1952. Alueen kadunnimistössä on Kalevala-aiheisia ryhmänimiä ja koira-aiheisia ryhmänimiä, joiden perustana on vanha paikannimi Koiramäki. [Wikipedia ja Louhela]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.