Seuraavaksi kävelijän nokka lähti kohti Tahmelaa, jossa pääsin katselemaan saisinko Ansiokadulla ansioni mukaan.

Ansiokatu on saanut nimensä Ansionkalliosta, jonka laelle katu kulkee. Vuosina 1958-1978 nimi oli muodossa Ansionkatu ja sitä ennen Kiveliönkuja.

Ansiokadun nimen synnystä löytyi verkon uumenista tarina, jonka mukaan kansanedustaja, kunnallisneuvos Otto Thunberg antoi kalliolle tämän nimen vastapainoksi nimelle Armonkallio ryhtyessään myymään alueelta tontteja. Tontit myytiin ”Ei armosta, vaan ansiosta.”

Vajaa parisataametrinen katu alkaa lupausten mukaan ylämäellä. Oikealle Hiidenkadun ja Ansiokadun rajaamalle alueelle jää Hiidenpuisto ja kauempana vasemman laidan kaiteen takana olevalla alueella sijaitsee Luisupuisto. Mikä lie luisun puistossa aiheuttanut.

Vehreän alueen jälkeen Ansiokatu muuttuu kadun suuntaan varsin tiiviisti rakennetuksi alueeksi. Osa taloista on lähes tien varteen rakennettuja, pienillä tonteilla pihat sijaitsevat monissa taloissa privaatimmin kokonaisuudessaan toisella puolen. Tuskinpa tässä tien varressa kovin mukava omalla pihalla olisi istuskella päivystämässä, vaikkei täällä liikennettä juuri olekaan.

Kallion laelle päästyä edessä alkavat siintää Pyhäjärven maisemat. Syksyn ruska tekee maisemasta todella värikkään. Katu jatkuu vielä hetken matkaa alamäkeen, jolloin järvimaisema katoaa, mutta sivuille aukeaa idyllinen porrasnäkymä alas portaita. Katu on Yrjö Jylhän katu, joten tämä maisema ehtii vielä muuttua useaan kertaan ennen seuraavaa käyntiäni.

Sainko ansioni mukaan – en tiedä. Mutta sainpahan ainakin ihastella hetken mainiota maisemaa Pyhäjärvelle.

Tahmela

Tahmela sijaitsee Ylä-Pispalan ja Pyynikin välissä Pyhäjärven rannalla. Se on saanut nimensä samannimisen, vuoden 1870 aikoihin rakennetun, Selinintien varrella sijainneen torpan mukaan.

Tahmela liitettiin Pohjois-Pirkkalan kunnasta Tampereen kaupunkiin vuonna 1937. Asemakaava vahvistettiin vuonna 1945. Siellä sijaitsevat mm. Varalan urheiluopisto, palstaviljelyä ajava Kurpitsaliike ry sekä kulttuurikeskus Hirvitalo. Varalassa sijaitsi myös hyppyrimäki, joka on purettu 1980-luvulla.
Yksi tunnetuimmista tahmelalaisista on runoilija Yrjö Jylhä. [Wikipedia & Louhivaara]