Aitoniementie

Edessä on taas kerran paluu kaupungin laidalle ja noin kahdeksan kilometrin mittainen Aitoniementie Sorilasta Aitoniemeen.

Kylmä alkutalven tuuli puhaltaa tietä vastaan ja ensimmäisten askelten myötä tulee jo mieleen, että pipo olisi ollut syytä ottaa matkaan. Liikennettä riittää yllättävän tiheälti, mutta tiellä on tilaa autojen ohittaa reilulla turvavälillä.

aitolahdenkatu kirjastoauto

Roosa on täällä perjantaisin.

Kävelijät ilmeisesti kaikki tunnetaan, sen verran tarkasti pihan reunalle keskustelemaan pysähtyneet ihmiset minuun katsovat. Tuttuuden teoriaa tukee seuraava bussipysäkki. Siellä bussia odottavan mielestä on täysin luonnollista ryhtyä jutulle kanssani. Ja täytyyhän siihen jäädä hetkeksi keskustelemaan askeltiheydestä, viimasta ja päähineistä.

Tutuista tykkää ilmeisesti myös harmaa norjalainen, joka haukkuu ärhäkkäästi minua koko matkan vastaan tullessaan ulkoiluttajansa kanssa. Onneksi köyden toisessa päässä riittää voimaa ja naru on tukeva.

Matkan edetessä talojen väli pitenee lukuun ottamatta muutamia keskittymiä risteysten tienoilla. Pian eteen tupsahtaa 90-vuotias Aitolahden vanha kirkko.

vanha kirkko.jpg

Tapulin edustan sydämenmuotoinen kukkapenkki.

Siihen Aitolahden toiseen kirkkoon verrattuna harmaa kivikirkko on varsin viihtyisän ja tyylikkään näköinen. Vasta myöhemmin kotona kuvia katsoessani tajuan sydämenmuotoiset kukkapenkit kirkon ja kellotapulin edustalla.

Kirkon jälkeen saan taas kävellä pitkän tovin rauhassa keskellä maalaismaisemaa. Tuuli pääsee aukeilla paikoilla pieksemään edelleen kylmästi korviin, joten vauhti on syytä pitää ripeänä.

Seuraava stoppi tulee tien puolivälissä, suuren oranssin talon kulmilla. Pakko vaihtaa puolta ja mennä tutkimaan tien pielessä olevaa kylttiä lähempää. Talo on Keson kylätalo ja tiloissa toimii kyltin mukaan kirjasto, joka on avoinna lauantaisin klo 14-16. Nettisivujen viimeisin päivitys on lähes vuoden takaa, joten ihan tarkkaa varmuutta ei lauantaiaukioloistakaan ole.

keson kylatalo

Keson kylätalo ja kirjasto.

Asutus harventuu ja lopulta loppuu metsätaipaleelle siirtyessä. Hetken kuluttua saan taas seuraa, tällä kertaa tietä kysyvästä autoilijasta. Mitään tuntemustahan minulla ei paikoista ole, mutta googletus auttaa varmistamaan muistikuvani entisen Diabeteskeskuksen tienhaarasta. Autoilija on kovin hämmentyneen oloinen ei-natiivin kävelijän löytymisestä syvältä Aitolahdesta, joten päädyn kertomaan lenkkini syytä. Terveisiä vaan Teemulle sinne Korkinmäkeen, kyllä tässä vielä vuosia menee, ennen kuin sinne saakka päädyn.

Pian edessä on taas hieman tiheämmän asutuksen keskus. Ohitan juuri aiemmin käymäni Aitokalliontien risteyksen, viimeinen pieni alamäki ja edessä on kyltti ilmoittamassa yleisen tien ja samalla Aitoniementien päättymisestä.

Sorila

aitoniementie paattyy
Sorila on yksi Tampereen pohjoisen suuralueen tilastoalueista. Sen naapurikaupunginosat ovat Nurmi, Aitoniemi, Kämmenniemi ja Viitapohja. 

Sorilassa sijaitsee Aitolahden vanha kuntakeskus. Alueella on pientaloja ja se sijaitsee Näsijärven rannalla. Alueen läpi kulkee tie Kämmenniemeen ja Terälahteen. Vuonna 2014 sen väkiluku on ollut nelisensataa henkeä. [Wikipedia]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.