Ahotie on puolisen kilometriä pitkä katu Tampereen XXIV kaupunginosassa, joka tuttujen kesken on tunnettu paremmin Nekalana. Tie alkaa Viinikanpuistosta, aivan kaupunginosan rajalta.

Yksi Ahokadun kerrostaloista -kuin suoraan Tiina-kirjoista.

Ahotie on aikoinaan kuulunut Hatanpään kartanon viljelysalueisiin.  Louhivaara mainitseekin sen kadun (ja eräiden muidenkin alueen katujen) nimeämisperusteeksi, vaikka dokumentteja nimeämisestä ei ole olemassa.

Kadun alkupäässä on puinen kerrostalo, joka on kuin suoraan mielikuvistani Tiina-kirjojen tapahtumapaikkana. Toki aikanaan kirjoja lukiessani en ollut kuullutkaan puisista kerrostaloista, vaan ne olivat aina 70-luvun elementtitaloja, mutta myöhemmin mielikuvaksi muuttui 2-3 kerroksinen puukerrostalo. Toki tamperelaistuneena tiedän, että oikea tapahtumapaikka on Tammela, mutta ne kadut ovat vielä kaukana edessä. Nyt edessä on 500 metriä nekalalaista maisemaa.

Ahotien ensimmäinen kortteli kulkee Lampipuiston vierustaa. Talvipäivänä puistossa ei väkeä ole, lasten leikkipuistokin on tyhjillään. Keinut on täältäkin viety talviteloille. Katu on muutenkin hiljainen, ilmeisesti suurin osa liikenteestä kulkee viereisen Erätien tai hieman kauempana olevan Nekalantien kautta. Vastaan tulee sentään yksi kävelijä kuulokkeet korvilla ja mutkassa suhahtaa yksi polkupyöräilijä.

Mutkassa vastaani tulee myös jo aiemmin Ahokujalla kävellessäni vilkuilemani Konditoria Mari. Tällä kertaa valitettavasti ei ole aikaa piipahtaa tutkimaan valikoimaa, mutta vielä sekin hetki joskus koittaa.

Kadun toisessa päässä odottaa seuraava virkistäytymispaikka, ”Kahvila” Nekalan Katiska. Ikkunat näyttävät pimeiltä eikä liikettä ole, mutta en kuitenkaan käy kiskomassa kokeeksikaan paikan ovia. Terassi on ilmeisesti siirretty talven ajaksi piiloon, kuten vastapäisellä puolella katua sijaitsevan leikkipuiston keinutkin.

Puoli kilometriä Nekalaa on nyt nähty, aika kääntyä takaisin ja jatkaa matkaa.

Nekala

Hotelli Torni näkyy Ahokadulle.

Nekala on viralliselta nimeltään Tampereen XXIV kaupunginosa. Alueena siihen yleensä yhdistetään Nekalan lisäksi Vihioja sekä Jokipohja.

Ensimmäiset säilyneet tiedot Nekalan alueen asukkaista ovat 1500-luvulla. Iidesjärven rantamilla oli Nekalan talo, jonka mukaan tuleva kaupunginosakin sai nimensä. Nykyinen Nekala-Viinikan alue oli pitkään Hatanpään kartanon viljapeltoa, kunnes Tampereen kaupunki osti kartanon vuonna 1913 Idmanin kavallusjutun seurauksena ja palstoitti maat työväestön omakotitaloalueeksi. 1950-luvulle asti Nekalaan rakennettiin runsaasti myös pienkerrostaloja. Nekalan teollisuusaluetta (Vihiojan kaupunginosa) alettiin rakentaa 1940-luvulla. [Wikipedia]