Ahokuja

Meinasin ajaa Ahokujan ohitse. Itse asiassa ajoinkin sen ohitse, mutta vahingossa päädyin sijainniltaan loistavalle parkkialueelle Ahokujan varteen.

ahokuja-alusta

Ahokuja alusta loppuun.

Aivan hirvittävässä kunnossa oleva hiekkakenttä vaati slalomtaitoja, koska kuopat olivat paikoin reippaasti maavaraani suurempia.

Ahokuja on vain noin 50 metriä pitkä umpitie Nekalassa. Nimensä se on todennäköisesti saanut viereisen Ahotien kaltaisesti, koska on kuulunut Hatanpään kartanon peltoalueisiin. [Louhivaara s.113] Kaupungin kaavakarttojen mukaan kujalla sijaitsee kaksi parillista osoitetta, 2 ja 4.

Kuja on nopeasti kävelty päästä päähän. Ensimmäiseen pihaan ei ole aidan takaa mitään näkymää, toisessa talossa rappuja näyttäisi olevan kaksi. Aidassa on hienot kiviset tolpat ja niiden päässä hauskat pallot, mutta en tohdi jäädä niitä kuvaamaan. Pihassa on puutarhatyöt käynnissä ja nopealla arviolla etäisyys asukkaaseen vaatisi huomattavaa äänen korotusta, mutta voisin silti jäädä kuulematta.

ahokuja-lopusta.jpg

Ahokuja lopusta alkuun.

Toisaalta kameran kanssa portilla vahingossa huomatuksi tuleminen voisi myös aiheuttaa kiusallisen tilanteen ja mielentilaan sopimattoman sosiaalisen kohtaamisen. Siispä jatkan kävelyä ja asukas jatkaa köynnösten leikkelyä.

Ahokujan alkupäässä on tolpat, jotka estävät sille kääntymisen Kuokkamaantieltä. Kuokkamaantien toisella puolella on Tampereen normaalikoulu, joka on myös Tampereen ainoa Unesco-koulu. Kujan toisessa päässä sijaitsee Kahvila Mari, jonka ohitse todennäköisesti en pysähtymättä kulje, kun sen tien vuoro on.

Nekala

Nekala on viralliselta nimeltään Tampereen XXIV kaupunginosa. Alueena siihen yleensä yhdistetään Nekalan lisäksi Vihioja sekä Jokipohja.

Ensimmäiset säilyneet tiedot Nekalan alueen asukkaista ovat 1500-luvulla. Iidesjärven rantamilla oli Nekalan talo, jonka mukaan tuleva kaupunginosakin sai nimensä. Nykyinen Nekala-Viinikan alue oli pitkään Hatanpään kartanon viljapeltoa, kunnes Tampereen kaupunki osti kartanon vuonna 1913 Idmanin kavallusjutun seurauksena ja palstoitti maat työväestön omakotitaloalueeksi. 1950-luvulle asti Nekalaan rakennettiin runsaasti myös pienkerrostaloja. Nekalan teollisuusaluetta (Vihiojan kaupunginosa) alettiin rakentaa 1940-luvulla.

Vuonna 1932 Nekalaan perustettiin siirtolapuutarha, kun Tampereen kaupunki päätti vastata kysyntään perustamalla uuden siirtolapuutarha-alueen Nekalaan, aivan Messukylän rajan tuntumaan. Paikaksi valittiin Nekala muun muassa siksi ettei siirtolapuutarhan kasvu haittaisi kaupungin kasvua. Nekalan siirtolapuutarha on Suomen toiseksi suurin ja käsittää reilut 300 mökkiä ja 16,4 hehtaarin kokoisen alueen. [Wikipedia]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.