Kissanmaalla sijaitseva, nelisensataa metriä pitkä Ahmankatu on nimetty luontoteeman mukaan. Vierellä ovat pedoista ainakin susi, näätä ja karhu.

Ahmankadun tunnelma kärsii harmillisesti paikalle ajaessani synkeästä talvisäästä. Ensimmäiset talot ovat harmaanruskeita ja haaleita -aivan kuten vallitseva sääkin. Todennäköisesti katu on huomattavasti viihtyisämpi kesäaikaan.

Googlen kuvausten jälkeen kadun alkupäähän on ilmestynyt kiekkomerkinnällä varustettu pysäköintikieltomerkki, joten ei muuta kuin rulla kohdilleen ja kävelylle. Omakotitaloalueella on päivällä hiljaista, ensimmäisellä osuudella vastaan ei tule ketään ja pihatkin näyttävät tyhjiltä. Kulkijaa tervehtivät vain Postin tehostustoimina syntyneet postilaatikkoryhmät. Jalkakäytäviä Ahmankadulla ei ole, mutta tuskin niille on tarvettakaan. Kenelläkään ei ole syytä ajaa täällä turhia kaahailuja, kun tie ei oikein vie mihinkään, eikä ainakaan oikaise reittejä. Mukavan rauhallinen omakotitaloalue siis.

Sudenkadun risteyksessä on kadun ainoa kerrostalo. Sudenkadulla on myös selvästi enemmän liikennettä ja Ahmankadullakin näkyy ensimmäisen kerran liikettä autoihin nojailijoiden verran. Ja lähes ruuhkaa huomattavissa, kun katua tulee alaspäin hälisevä koululaisjoukko.

Tien toisessa päässä odottaa tietyö, joka on sulkenut kulun Kissanmaankadulle. Aika kääntyä takaisin nuorisojoukon perään.

Kissanmaa

Kissanmaa sijaitsee Tampereen itäosassa. Alueen tunnetuin rakennus on Suomen ensimmäinen jäähalli Hakametsä.

Kissanmaa on nimenä esiintynyt ensimmäisen kerran vuonna 1913, kun alue liitettiin Tampereeseen Hatanpään maakaupan yhteydessä. Kissanmaalla viitattiin kapeaan metsäiseen alueeseen, joka ulottui Näsijärveltä Iidesjärvelle. Nimi esiintyi myös vuoden 1916-17 osoitekartassa, jolloin maa-alueita nimettiin eläinten mukaan.
Suuret palstat nimettiin isojen eläinten mukaan, kun taas pienet ja mitättömät alueet saivat pienten eläinten nimiä. Kissanmaa-nimi olisi siis annettu kuvastamaan alueen pienuutta.
Kissanmaa-nimitys saattaa myös johtua siitä, että alueella tavattiin ilveksiä vielä 1800-luvun lopulla. Nimen taustalla saattaa olla myös palstannimi Kissankorpi, joka esiintyi Hugo Hackstedtin vuonna 1869 laatimassa kartassa Hatanpään kartanon tiluksista.[Wikipedia]