Ahlmanintie

Noin puolitoistakilometrinen Ahlmanintie halkoo matkallaan kolmea kaupunginosaa: Viinikkaa, Nekalaa ja Vihiojaa. Nimensä Ahlmanintie (joissain lähteissä myös Ahlmannintie) on saanut Hatanpään kartanon omistaneen, 

ahlman-alku

Aamunkoi Ahlmanilla

asessori Gabriel Ahlmanin (1737-1799) mukaan. Hänen lahjoitusvarojensa avulla perustettiin aikanaan useita kouluja, mm. Ahlmanin maamies- ja emäntäkoulu.

Viinikassa Ahlmanintien numerointi alkaa numeroista 6 ja 7, aiempien numeroiden kuuluessa Viinikankadulle. Kadun alkupää aina kirkolle saakka on vanhaa puutaloaluetta, jolla talojen kunto vaihtelee melkoisesti. On paljon viehättäviä, kauniiksi laitettuja taloja jouluvaloineen, mutta myös huonomaalisia rapistuneita taloja pihojen rytöläjineen. ahlman-kyltit.jpgMonen talon kyljessä niin täällä kadun alkupäässä kuin möhemmilläkin puutaloalueilla on hauska vanha kyltti, joka kertoo osoitteen hieman totutusta poikkeavalla tavalla. Nähtävillä on tontin, korttelin ja kaupunginosan numero.

Ensimmäisen puutaloalueen päättää kaksi seurakuntaa sekä vanha rullakioski. Kioskille on sen purku-uhan aikaa perustettu oma FB-sivu, joka on elänyt viiden postauksen verran. Tarkemmin kioskia googlattuani sen kyljetkin paljastuvat Pirkanmaan Triennaalin yhteydessä tehdyksi taiteeksi. ahlma-rullakioski.jpg Ehkä sen ansiosta seinistä pysyvät pahemmat töhryt poissa, mielestäni niihin sopisi kuitenkin puhdas, alkuperäisen näköinen seinäväri, mutta se ei taida täällä olla mahdollista.

Rullakioskin takana häämöttää 1930-luvulla käyttöön vihitty Viinikan kirkko. Sen 50-metrinen torni näkyy kauas Tampereen kaupunkikuvassa, mutta muistikuvieni mukaan en ole kirkkoa koskaan näin läheltä aiemmin nähnyt. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Yrjö Vaskinen, nuoren Alvar Aallon jäädessä suunnittelukilpailussa toiselle sijalle. ahlman-kirkkoUskonnot ovat tällä kohtaa tietä vahvasti edustettuna, sillä tien toisella puolella sijaitsee Esikoislestadiolaiset ry:n rukoushuone. Tämäkin suuntaus itselleni aiemmin tuntematon, vaikka on lestadiolaisuuden suuntauksista maailmalla toiseksi suurin.

Matka jatkuu päivänvalon lisääntyessä. Heti kirkkojen jälkeen kulmalta löytyvät houkuttelevat ulkotulet, kyltti ja mainos aamupuurosta. Vaikka aamiainen tuntuukin hetken houkuttelevalta ajatukselta, kävelen Lillan Butikista ohitse. Matkaa on vielä edessä ja tekemistä paljon. Tänne täytyy kuitenkin vielä tulla kokeilemaan nettisivuilla mainostettua brunssia.

Hiukan Lillanin jälkeen Ahlmanintie halkaisee Viinikanpuiston vaihtaen samalla kaupunginosaa Nekalaan. Loivan nousun varrella on jälleen pieni puutaloalue. Mäen päällä odottaa totaalinen maiseman muutos Nekalan kirjaston ja koulun sekä pihassa pyörivien huomioliivilasten muodossa. Koulun jälkeen odottavat ensimmäiset liikennevalot Kuokkamaantien ylitse, vaihto Viinikasta Vihiojan kaupunginosaan sekä siirtyminen asutuksen parista teollisuusalueelle. ahlman-koulu

Teollisuus tuo tullessaan metalliaitoja, teollisuushalleja ja -rakennuksia sekä hämmästyttävän määrän joutomaata. Ollaan kuitenkin lähellä kaupungin keskustaa ja tonttimaalla luulisi olevan kysyntää.

Meteli on melkoinen raskaan liikenteen lomassa. Kevyttä liikennettä täällä ei aivan kaikkialla suosita, monin paikoin jalkakäytävälle on pysäköity perävaunuja, joiden ohittaminen on mahdotonta ilman kadulle loikkimista. Aitojen ja hallien välistä nousee Sorin sirkuksen mainoskyltti. Sekin on kokematta, mutta sirkus ei omalla ämpärilistallani kovin korkealle nouse. Kadun viimeisen korttelin valtaa romuliike, jonka aitojen aukoista paljastuu karu näkymä, jota ei aivan näin lähellä keskustaa uskoisi näkevänsä.

XXIII (Viinikka)

Tampereen XXIII kaupunginosa, eli tutummin Viinikka sijaitsee 1,5 kilometriä keskustasta kaakkoon Iidesjärven länsipuolella. ahlman-teollisuus

Viinikan alue liitettiin Tampereen kaupunkiin Hatanpään kartanon siirryttyä kaupungin omistukseen vuonna 1913. Viinikan ensimmäinen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1914, jolloin aluetta rajoittivat pohjoisessa Viinikanoja, idässä Iidesjärvi ja Pahaoja, etelässä Pahalampi ja lännessä Riihimäen ja Tampereen välinen rautatie. Alueen asemakaavat vahvistettiin lopullisesti vuosina 1936-1954. 

Viinikan pääkadut ovat pohjois-etelä-suuntainen Viinikankatu ja länsi-itä-suuntainen, Lempääläntieltä Nekalaan kulkeva Kuokkamaantie.[Wikipedia]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.