Noin 430 metriä pitkä Asevelitie halkoo kahta kaupunginosaa: Vihiojaa sekä Jokipohjaa. Vuosina 1939–1941 tämä katu tunnettiin vielä nimellä Piilintie.

Asevelitie on saanut nimensä Asevelikylän alueen mukaan. Alvar Aalto piirsi sinne aikanaan 14 asuinrakennusta, jotka rakennettiin varsin nopeaan tahtiin. Asevelikylä vihittiin käyttöön juhlallisin menoin 5.9.1943, jolloin paikalla oli myös tasavallan presidentti Risto Ryti.
Asevelitien kävely vaatii hiukan edestakaisin kävelyä, sillä sen alkupää on umpikujan päässä kadun länsipäässä, TKL:n varikon vierellä. Pihalla ei ihmisiä näy, mutta nysset ovat aidan vieressä topakassa rivistössä odottelemassa käskyä töihin.

Asevelitien Vihiojan puoli on talven harmaudessa ankeata käveltävää. Nysserivin vastapuolella on vastassa vain teollisuushallin peltiseinä, jonka valkoiset päivät ovat jossakin menneisyydessä. 
Jokipohjantien ylityksen jälkeen ympäristö muuttuu täysin, kun siirrytään omakotitaloalueelle. Täällä vastassa on punaista, keltaista ja sinistä -koko maalarin perinteinen repertuaari. Hetkeksi on pakko pysähtyä miettimään ja tarkistamaan mitä näkökentässä vilahti. Kyllä, siellä morjesteli vaaleanpunainen flamingo. Väristä päätellen Asevelitien katkaraputarjonta on kohdillaan.

XXV (Vihioja)

Vihioja on viralliselta nimeltään Tampereen XXV kaupunginosa. Se muodostaa yhdessä Nekalan ja Jokipohjan kanssa Nekalan alueen. Vihioja rajoittuu pohjoisessa Nekalaan, idässä Jokipohjaan, etelässä Koivistonkylään ja lännessä Hatanpäähän.
Kaupunginosan epävirallinen nimi perustuu sitä sivuavaan Vihiojaan. Puro saa alkunsa Kangasalan puolella sijaitsevasta Houkanjärvestä ja laskee Pyhäjärven Vihiojanlahteen. Sana vihi merkitsee metsälinnun pyydyksen kuusenoksista tehtyä johdetta. Vihioja on ollut myös Hatanpään kartanoon kuulunut peltoalue puron varrella. Alkujaan Messukylään kuulunut kaupunginosa kaavoitettiin vuonna 1939 teollisuusalueeksi. [Wikipedia]