Seuraavana vuorossa on Kaupissa Taysin ympäri kierroksen tekevä, noin 1,3 kilometriä pitkä Arvo Ylpön katu. Katu on melko uusi, nimeäminen on suoritettu kadunnimitoimikunnan kokouksessa vuonna 2013. Etukäteen karttoja katsellessa huomasin pieniä eroavaisuuksia kadun loppupäässä, joten ennen maastoutumista piti suorittaa pientä tutkimustyötä. Kyllähän joku muuten pääsisi huomauttamaan, että nyt jäi vajaaksi, tai vastaavasti heilahti naapurin puolelle. 
Kaupungin pöytäkirjoista ja tiedotteista löytyikin selitys asialle. Joissakin kartoissa Arvo Ylpön katu on merkitty päättyväksi liikenneympyrään, eikä Teiskontielle. Tämä oli alkuperäinen suunnitelma kaupungin tiedotteen mukaan vielä silloin, kun katua on alettu loppuvuodesta 2016 rakentamaan.
Tämä olisi aiheuttanut alueella oleville yrityksille osoitteenmuutoksia, joten yhdyskuntalautakunta päätti toukokuussa 2019, että Arvo Ylpön katu jatkuu Teiskontielle saakka. Tämä päätös aiheutti myös Lääkärinkadun pienen siirtymisen. Esim. Googlen kartta näyttää Lääkärinkadun virheellisesti, liekö moni navigaattori tämän väärän tiedon varassa. Onneksi eksymä ei ole suuri ja alueella on erinomaiset opasteet.

Karttoja ja pöytäkirjoja tutkiessa selvisi myös se, että aiemmin Arvo Ylpön kadun alkupään suunnasta löytyi Lenkkeilijänkatu, joka muutettiin Biokaduksi 2013. Tampereen yliopisto katsoi aloitteessaan, että nimenmuutos Lenkkeilijänkadusta Biokaduksi tukee alueen imagoa korkean lääketieteellisen osaamisen keskittymänä ja on perusteltua myös alueen kansainvälisten yhteyksien perusteella. Alueella työskentelee ja vierailee päivittäin useita kymmeniä ulkomaalaisia, joille Bio-alkuinen kadunnimi olisi Lenkkeilijänkatua helpompi lausua ja se olisi yksinkertaisempi myös kirjeenvaihto-osoitteena. Tiedä sitten, paljonko kirjeenvaihtoa nykypäivänä vielä katuosoitteen avulla harrastetaan.

Kadulla ei juuri ole liikennettä, vain muutama satunnainen ulkoilija tulee vastaan. Ympäristössä on helposti huomattavissa alueen olevan vielä kehitysvaiheessa, Taysin rakennuksien takaseiniä katsellessa mieleen tulee Kouvolan sisääntulotie. Lumihanki peittää armollisesti mäennyppylän, jolta suurempi kasvillisuus on kaadettu. 
Suurten parkkialueiden jälkeen edessä ovat Kaupin kampuksen rakennukset, joiden väritys ei kenties harmaassa talvisäässä ole ihan edukseen. Ehkä rakennuksia pitäisi kierrellä kesällä kauniilla säällä ja antaa auringon leikkiä pinnalla. Nyt vaikutelma on likaisen läikikkään kulahtanut. 

Kauppi

Metsävaltainen Kauppi on saanut nimensä Näsijärveen laskevan Kaupinojan mukaan. Tämä luonnonoja esiintyy vuoden 1826 kartassa nimellä Kaupinåja. Kauppi-nimistä on esitetty kaksi vaihtoehtoista selitystä. Se voidaan johtaa roomalaiskatolisesta miehennimestä Jacobus, joka oli hyvin yleinen 1500- ja 1600-luvuilta peräisin olevissa kirjallisissa lähteissä. Toisaalta taustalla voi olla yleisnimi kauppi ’kaupustelija, kulkukauppias. Kaupin alue liitettiin Tampereen kaupunkiin Hatanpään kartanon kaupan yhteydessä vuonna 1913, ja ensimmäinen asemakaava valmistui alueelle 1950-luvulla. Kaupin urheilupuistossa on mm. urheilustadion, vinttikoirarata, hiihtomaja, pesäpallokenttä ja jalkapallokenttiä. Kaupin alueella sijaitsee myös Tampereen yliopistollinen sairaala ja UKK-instituutti. Alue rajoittuu pohjoisessa Näsijärveen, idässä Niihamaan ja etelässä Teiskontiehen. Kaupissa on myös osa Litukan siirtolapuutarhasta. [Wikipedia & Louhivaara]