Apilakadun laahustamisen jälkeen oli aika kääntyä kannoilla ja palata kadun alkuosaan sen pienelle poikkikadulle ja lähes nimikaimalle –Apilakujalle.

Tämä kolmiapilan toinen lehdykkä on noin 25 metriä pitkä ja Apilakadun tavoin se on tullut kaavaan 1985 teeman ”entisajan maatalousyhteisö” myötä.

Tällä kadulla ei lyhyemmilläkään jaloilla kovin montaa askelta tarvitse ottaa. Kadun varrella on ainoastaan neljä taloa, joten Apilakuja on kuin yksityinen sisäänajoväylä. Siispä nopea pyörähdys kujan päästä päähän ja takaisin, ilman suurempia ihmettelyjä ja pällistelyjä. Katse ensin kohdistettuna Myllypuronkadun toisella puolen sijaitsevin värikkäisiin kerrostalojen päätyihin.

Ikuri

Ikuri sijaitsee kaupungin länsipuolella lähellä Nokian rajaa. Se rajoittuu Haukiluomaan, Tesomajärven kaupunginosaan, Kalkkuun sekä Myllypuroon. Ikuri on pääosin omakotitaloaluetta, mutta siellä sijaitsee myös Virontörmän kerrostaloalue, jota monasti kutsutaan epävirallisesti Länsi-Tesomaksi.
Nimenä Ikuri esiintyy jo 1500-luvulla veroluetteloissa: Ikurin tilaa oli viljellyt Niilo Ijkuri hänen jälkeensä Simo Ikuri. Ikuri tuli kaupunginosan nimeksi vuonna 1948 hyväksytyn asemakaavan myötä. Ikuriin laadittiin melko pian myös lisäasemakaava, jonka alue käsitti Tohlopintien, nykyisen Tesomankadun ja Tesomajärven välisen alueen nykyisen Länsiportin tienoille asti. Tätä lisäasemakaavaa ei kuitenkaan toteutettu.
Osin Ikurissa sijaitsevan Myllypuron luonnonsuojelualueen puronvarsilehdot on luokiteltu luontopoliittisesti arvokkaaksi Natura-kohteeksi. Ikurista on lähtöisin monia julkisuudessa tunnettuja henkilöitä kuten Aarne Honkavaara, Lauri Marjamäki ja Pate Mustajärvi. [Wikipedia]