Seuraavaksi matka suuntaa Ikuriin omakotitaloalueelle, jossa kolmiapilan ensimmäisenä käveltävänä on noin 300 metriä pitkä Apilakatu. Apilatripletti on tullut kaavaan vuonna 1985 teeman ”entisajan maatalousyhteisö” myötä.

Apilakatu on myös muodostunut jonkinmoiseksi henkiseksi betoniporsaaksi Tampereen kaduilla. Sen halkeillut asvalttipinta oli nopeasti kävelty, mutta tästä omakotitalojen välissä kulkeneesta kadusta ei oikeastaan jäänyt mitään sanottavaa. Se on kapeahko katu omakotitalolähiössä, jossa osa piileksii tiheiden pensasaitojen takana, osan etupihalla pensaat ovat matalampia.
Kävelyurakka on siis taustalla edennyt, mutta kirjoitukset ovat jumissa tässä Apilassa -ja ehkä kohta niissä kahdessa seuraavassa Apilassa. Motivaatio Apilakadusta kirjoittamiseen on kuin Apilakadun ojanposkessa kököttävällä likaisella lumikasalla marraskuisessa tihkusateessa.

Ikuri

Ikuri sijaitsee kaupungin länsipuolella lähellä Nokian rajaa. Se rajoittuu Haukiluomaan, Tesomajärven kaupunginosaan, Kalkkuun sekä Myllypuroon. Ikuri on pääosin omakotitaloaluetta, mutta siellä sijaitsee myös Virontörmän kerrostaloalue, jota monasti kutsutaan epävirallisesti Länsi-Tesomaksi.
Nimenä Ikuri esiintyy jo 1500-luvulla veroluetteloissa: Ikurin tilaa oli viljellyt Niilo Ijkuri hänen jälkeensä Simo Ikuri. Ikuri tuli kaupunginosan nimeksi vuonna 1948 hyväksytyn asemakaavan myötä. Ikuriin laadittiin melko pian myös lisäasemakaava, jonka alue käsitti Tohlopintien, nykyisen Tesomankadun ja Tesomajärven välisen alueen nykyisen Länsiportin tienoille asti. Tätä lisäasemakaavaa ei kuitenkaan toteutettu.
Osin Ikurissa sijaitsevan Myllypuron luonnonsuojelualueen puronvarsilehdot on luokiteltu luontopoliittisesti arvokkaaksi Natura-kohteeksi. Ikurista on lähtöisin monia julkisuudessa tunnettuja henkilöitä kuten Aarne Honkavaara, Lauri Marjamäki ja Pate Mustajärvi. [Wikipedia]