Lielahti löytyy asiakirjoista jo 1500-luvulta alkaen. Antti Possin kuja sen sijaan on ilmaantunut kartoille vasta vuonna 2015, kun Teivaankadun itäinen osa nimettiin Possilantalon 1500-luvun isännän Antti (Anders) Possin mukaan Antti Possin kujaksi.

Tämän muutoksen myötä paikka sai uudelleen kiinnekohdan 1500-1700-luvun Possilaan.
Possilantalo sijaitsi 1700-luvulla aivan tienhaarassa Nyt paikalla sijaitsee uusia kerrostaloja sekä kauppakeskus Lielahtikeskuksen takapiha ja parkkialue.

Katu oli siis olemassa jo ennen näitä taloja ja kauppakeskustakin, silloin asutuksen sijaan kadun varrella oli vain teollisuutta. Muistikuvat aiemmasta maisemasta ovat jo hämäriä -lähistöltä poismuutostani on jo yli kymmenen vuotta. Kadusta Antti Possin kujaksi nimetyllä osuudella on mittaa noin 130 metriä, enkä nyt käynyt kurkkaamassa olisiko kulman takana vielä näkyvillä jotain tuttua maisemaa.

Lielahtikeskuksen Antti Possin puoleinen seinämä on omaan silmään karuhko. Netistä löytyi termi huussinsininen ja tämä saattaa olla aika lähelle sitä. Lielahtikeskuksen seinässä on elefantti, joten ilmeisesti värillä yritetään hakea jotain satukirjojen norsun väriä.  Netistä löytyi myös Lielahtikeskuksen tarinaa:

”Vastaavat asiat ovat tärkeitä myös Lielahtikeskuksen tunnukselle  elefantille – lauma on sille kaikki kaikessa. Lielahtikeskuksen tunnus on lähtöisin rakennuksen elefantinomaisesta muodosta, mutta se kuvastaa myös koko Lielahtikeskuksen elinympäristöä ja tapaa toimia.”

Stilisoin tästä editointikierroksella pitkän kappaleen verran erilaisia huomioita kauppakeskuksen nettisivuista. Meni selkeästi tunteisiin, mutta sen verran katujen kävelystä ohitse, että poistin tekstin.

Kadun toisella puolella kerrostalot ovat saaneet kylkiinsä pieniä väripiristyksiä, seiniin on sijoitettu kaikki liikennevalojen värit. Lasitetut parvekkeet ovat kivan näköisiä, mukava siellä on varmaan istua iltaa, chillailla ja tarkkailla kauppakeskuksen parkkialueen tarjoamaa maisemaa. Yläkerroksista taitaa sentään aueta ainakin vielä näkymää vähän pidemmällekin kuin katutason Tojoihin.

Lielahti

Antti Possin kujan alkupäässä häämöttää 1920-luvulla rakennettu Lielahden koulu. Oikealla Lielahtikeskuksen elefantinvärinen seinä.

Lielahti (ruots. Lielax) sijaitsee kaupungin länsiosassa, noin seitsemän kilometriä keskustasta. Alkujaan Ylöjärveen kuulunut Lielahti siirrettiin Tampereen kaupunkiin vuonna 1950. Lielahti kuuluu Tampereen luoteiseen suuralueeseen ja sen naapureita ovat Niemi, Niemenranta, Santalahti, Hyhky, Epilä, Epilänharju, Lamminpää, Ryydynpohja ja Lintulampi.
Lielahden asutuksesta on merkintöjä jo vuodelta 1540. Lielahden omisti ja siellä asui 1700-luvulla Ranskasta peräisin oleva Tollet’n suku. 
Lielahden etelärajalla on Lielahden rautatieasema (Llh), joka yhdistää Parkanon ja Porin radat. Lielahti ei kuulunut Porin radan alkuperäisiin asemiin, vaikka se oli sotien jälkeisenä aikana radan tärkein liikennepaikka Tampereen alueella. Henkilöliikenne päättyi 1984. Museovirasto on luokitellut Lielahden asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. [Wikipedia]