Pienten katujen jälkeen on vuorossa pidempää ja leveämpää, kun matka jatkuu Kaukajärvelle Annalankadulle.

Tämä noin seitsemänsataa metrinen katu tuli kaavaan vuonna 1973 ja on saanut nimensä Annala-nimiseltä talolta, joka oli ollut Ylisen sotilasvirkatalo. Maija Louhivaaran kirjasta löytyy Hannes Veräväisen sitaatti: ”Kapteeni Kraani oli saanu sen, koska niitä annettiin semmosille sotaherroille. Viimeksi talon omisti Annala-niminen mies, joka sitten myi tilan kunnalle. Kartalla talon nimenä on Annala, mutta kyllä sen oikee nimi on Ylinen, vaikka sitä sanotaankin Annalaks.”

Kadun alkupäässä ensimmäisenä on jo monelta kadulta tutuksi tullut elementtikerrostalo. Tyypillinen 70-luvun luomus. Näitä on alkumatkalla useampiakin, mutta katu ei kuitenkaan ole mitenkään ahtaan tai tunkkaisen oloinen. Vihreyttä tuo hyvin väljästi rakennettu kadun toinen puoli, jossa ei lähiögrillin lisäksi ole alkuun kuin joutomaata. Ostarilla ei kauheasti väkeä näy. Suurin osa pihan autoista on takseja ja tontin reunalla muutama auto vaikuttaa olevan pysyväisparkissa.

Ensimmäinen asia, joka tältä kadulta saattaa mieleen pidemmäksi aikaa jäädä on opiskelijatalo Tupsula. Ilmeisesti kaikki paljasjalkaiset tamperelaiset tämän tietävät (ja tietenkin teekkariopiskelijat), mutta itse olen paikasta vain satunnaisesti joskus kuullut. Kadun alkupäähän ajellessani ehdinkin nostaa kulmakarvat ohimolle autonrengasparveketta ja graffiteja päivitellessäni, mutta lähestyessäni paikkaa kävellen tajusin olevani Tupsulan äärellä.

Piha on asukkaista tyhjä, mutta ilman teekkareitakin siellä on paljon hämmentävää katseltavaa. Jos aiemmin ihmettelin parvekkeilla olevia autonrenkaita, niin pihan puolelta löytyikin kokonainen paistinpannuarsenaali. Ja kansallisuuksista edustettuina olivat ainakin suomalaiset, saksalaiset ja merirosvot.

Tupsulan tuijottamisesta selvittyäni meinasin langeta ensimmäistä kertaa hieman ennakoimaanikin miinaan. Vastassa on alueen valtaväylä Juvankatu ja melko yllättäen Annalankatu jatkuukin sen toisella puolen. Ja täysin erilaisena, kuin alkuosa. Kadun varrella on rivitaloja ja omakotitaloja, vihreitä pihoja ja lopulta kapeneva katu päättyy metsän reunaan jatkuen pienenä polkuna eteenpäin. Aika kääntyä takaisin maalta kohti lähiötä.

Kaukajärvi

Ei siinä lue Tuksula, vaan Tupsula.

Kaukajärven lähiötä alettiin rakentaa 1960-luvulla. Nimensä se on saanut noin kolmen kilometrin mittaiselta järveltä. Kaukajärven naapureita ovat etelässä Hervanta ja Rusko, lännessä Lukonmäki ja Viiala sekä pohjoisessa Hankkio, Haihara ja Vehmainen. Itäpuolella Kaukajärvi rajautuu Kangasalaan.

Kaukajärvi oli aikanaan messukyläläisten eräjärvi. Vanhimmissa asiakirjoissa nimi esiintyy muodoissa Kaukaierff ja Kaukaiärvfui.

Tampereen kaupungin omistama Haiharan kartano taidekeskuksineen sijaitsee Kaukajärvellä. Kaukajärveä on myös Annalan asuntoalue, jota joskus pidetään omana kaupunginosanaan. [Wikipedia]