Seuraavaksi kävelyretki vie Ristinarkkuun. Listalla seuraavana oli Ankkarinpolku, mutta paikan päällä katsottuna polku olikin kerrostalojen alaovien edessä kulkeva reitti, jolla seisoi tullessani paloauto. Siispä diktaattorin elkein tein sääntöihin muutoksen, että jätetään tämä polku väliin ja suoraan Ankkarinraitille.

Ankkarinraitilla on mittaa noin 200 metriä. Nimensä se on saanut Ristinarkulla sijainneen Ankkari-nimisen asumuksen mukaan. Kaavaan se on tullut mukaan vuonna 1990.  Kadun alkupäässä sijaitsee liikekeskus, jossa kylttien perusteella sijaitsee hammaslääkäri, hieroja ja tietenkin lähiöbaari Aikalisä, joka nettisivujensa (ja nimensä) perusteella on erikoistunut näyttämään urheilua screeneiltä ja toki lähiöbaariin kuuluu karaoke.

Pian keskuksen jälkeen raitti tekee muutaman tiukan mutkan, joten ilman katukylttien seuraamista täältä harhautuu helposti Resiinankadulle.

Ankkarinraitilla on myös TOASin kohde Ankkari, jota markkinoidaan perhekohteena. Talon yhteydessä onkin päiväkoti, jossa kävelyaikaan vielä oli jonkin verran lapsia pihassa odottelemassa noutajaa. Lapset ovatkin ainoita, joita tämän raitin varrella kohtaan.

Ristinarkku

Ristinarkku rajautuu etelässä Tampere–Haapamäki-rautatiehen sekä idässä Tampereen itäiseen kehätiehen. Naapurikaupunginosat ovat Hakametsä, Huikas, Takahuhti, Pappila, Linnainmaa, Hankkio ja Messukylä. Ristinarkun alue oli Messukylän kuntaan kuuluneen Takahuhdin kylän keskus. Ristinarkku-nimen loppuosan pohjana on todennäköisimmin notkoon raivattua niittyä tai peltoa tarkoittava sana orko. Professori Viljo Nissilä on arvellut, että maanmittari, jolla ei ole ollut paikallistuntemusta, on kirjannut sanan orko omasta mielestään ymmärrettävämpään muotoon arkku. Näin alkuperäinen nimi Ristinorko, joka olisi tarkoittanut tienristeyksen viereen raivattua peltoa ja vähitellen myös risteystä, olisi muuttunut äänneasultaan samankaltaiseksi Ristinarkuksi. Toisaalta myös sana arkku on monitulkintainen, koska se voi viitata esimerkiksi ruumisarkkuun tai silta-arkkuun. Nimen juuret saattavat ulottua 1200-luvulle, koska Takahuhdin asutus oli muodostunut ryhmäkyläksi viimeistään 1300-luvulla. Ristinarkun ensimmäinen asemakaava vahvistettiin 1950-luvulla. [Wikipedia & Louhivaara]