Amurinkuja

Siirtymä Amurinkadulta seuraavalle kadulle on tällä kertaa helppo. Ei tarvitse kuin jatkaa matkaa suoraan eteenpäin, varoa autoja suojatiellä, fillareita kävelytiellä ja muistaa pysähtyä reilu 70 metriä myöhemmin Amurinkujan loppuun.

Amurinkuja on erotettu 1960-luvulla Amurinkadusta. Sen numerointikin, 19-23, on

amurinkuja lopusta

Amurinkuja lopusta alkuun.

suoraa jatkumoa emokadusta. Amurinkatu loppuu kävelyosuuteen ja samoin alkaa Amurinkuja vain jalankulkijoille tarkoitetulla osuudella. Fillaristit kuitenkin suhaavat täällä huoletta samaan tapaan, kuin Satakunnankadun toisellakin puolen.

Yksi Amurikujan kerrostaloista kätkee sisäänsä Pyhän Ristin kirkon, eli Tampereen katolisen seurakunnan kirkon. Kirkon olemassaolon huomaa ainoastaan seinän kylteistä. Kesäpäivänä kirkon toisen kerroksen ikkunoiden lasimaalaukset eivät tahdo ulos erottua, varsinkaan suoraan kadulta ikkunoiden alta tähtäillessä.

Samassa rakennuksessa toimii myös Tampereen englantilainen koulu. Enkun nettisivut ovat sen verran rikki, että linkitys jää tällä kerta tekemättä. Footerin vuosiluku 2015 kertookin asiasta kaiken oleellisen. Enkun tilat ovat yhtä pimeänä kuin kirkkokin. Kadulla ei muutoinkaan ole liikennettä ohi kiitäviä fillaristeja lukuun ottamatta. Toki lyhykäiselle umpipätkälle tuskin satunnainen autoilija eksyykään.

IV & V (Amuri)

amurinkuja katolinenAmuri muodostuu kahdesta kaupunginosasta: IV ja V. Naapurikaupunginosia ovat Särkänniemi, Finlayson, Tammerkoski, Kaakinmaa, Pyynikinrinne sekä Ylä-Pispala.
Amurin alue rakennettiin 1860-luvulla työväestön asuinalueeksi. Alueen nimi tulee aikakauden ajankohtaisesta vertauksesta: suomalaisia siirtolaisia lähti tuolloin kaukaiselle Amurinmaalle Venäjälle. Uusi kaupunginosa sijaitsi myös ajan mittapuun mukaan kaukana keskustasta ja tehtaista.
Amuri muodostui eheistä puutalokortteleista, jotka olivat pienempiä kuin muualla kaupungissa. Työläisasunnot olivat tyypillisesti yhteiskeittiöasuntoja, joissa kahdella tai neljällä huoneella oli yhteinen keittiö. Yhdessä huoneessa asui aina yksi perhe. 1960-luvulla Amurin puutalot purettiin ja tilalle rakennettiin kerrostaloja. Yksi kortteli säästettiin ja siitä tehtiin työläismuseo.
Amurissa sijaitsevat myös muun muassa pääkirjasto Metso, Tampereen taidemuseo ja Pyynikin uimahalli. Amurin pohjoisreunalla kulkevalla radalla on ollut Amurin seisake, joka poistettiin käytöstä 1980-luvulla, otettiin uudelleen käyttöön 1990-luvulla ja poistettiin jälleen käytöstä 2005.
Tunnettuja Amurin asukkaita ovat olleet mm. kirjailija Väinö Linna, taidemaalari Gunnar Pohjola ja maaherra Risto Tainio. Kirjailija F. E. Sillanpää asui Amurissa opiskellessaan Tampereen Reaalilyseossa. [Wikipedia]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.