Seuraava katu vei jälleen uudelle alueelle, kun vuorossa oli Alpunkuja Pohtolassa. Tämä lyhykäinen, kolmisenkymmentä metriä pitkä kuja on pääosin ylämäkeä, mutta pienellä sivuloikalla pääsee mielenkiintoisiin maisemiin.

Alpunkuja on saanut nimensä lääkäri Albert Backmanin mukaan, jota kaikki kutsuivat Alpuksi. Hän oli Tampereella 1898 perustetun Tampereen Lääkäriseuran ensimmäinen puheenjohtaja. G.A. Backman kirjoittautui lääketieteelliseen tiedekuntaan v. 1882 ja liittyi heti vuotta aiemmin perustettuun Duodecim-seuraan ollen sen innokkaimpia toimihenkilöitä. Backman nimettiin vuonna 1897 Tampereen läntisen ja itäisen alueen köyhäinlääkäriksi. [Musiikkia muun muassa -blogi]

Alpunkujalla on kolme parittoman puolen  luhtitalorykelmää ja metsää. Talot ovat juuri sen näköisiä, kuin tälle puolelle kaupunkia 80-luvulla rakennetut talot ovat. Punaista tiiltä ja valkoisia yksityiskohtia. Tietä lähimmän talon autotalli /-katoksen päädyssä on varmuuden vuoksi kielletty merkeillä kaikki. 

Kujan päästä tie jatkuu soratienä ja polkuina talojen ympäri ja läheiseen metsään, mutta Alpunkujan mielenkiintoinen osa löytyy puiden takaa uudisrakentamattomalta puolelta. Metsittyneen tien ja polkujen päästä löytyy vanha pihapiiri, jossa on useampia rakennuksia. Vielä pystyssä, mutta huonossa kunnossa. Ihmisten sijaan pihapiiriä tuntuvat hallitsevan linnut, joita lennähtelee kattojen rei’istä ja avoimista ovista. Mikä mahtaa olla Alpunkujan metsikön pihapiirin tarina?

Pohtola

Pohtola on yksi läntisistä kaupunginosista. Sen naapurikaupunginosat ovat Ryydynpohja, Lintulampi, Niemi ja Lentävänniemi. Pohjoisessa Pohtolaa rajaa Ylöjärven Siivikkala.

Pohtolan nimi perustuu samannimiseen taloon ja kylään. Pohtolan kylässä oli 1550-luvulla vain yksi tila, jonka omistajana mainittiin asiakirjoissa Niisius Pohtola. Tila siirtyi Teivaalan talon omistajille 1700-luvulla ja oli 1800-luvulla muun muassa von Knorring -suvun omistuksessa.

Pohtola siirrettiin koko Lielahden alueen mukana Ylöjärven kunnasta Tampereen kaupunkiin vuoden 1950 alussa. Ensimmäinen osa-asemakaava valmistui alueen pohjoisimpaan kärkeen vuonna 1955 ja koko kaupunginosa saatiin kaavoitetuksi vuonna 1964. [Wikipedia]