Keskustan historiallisten rakennusten jälkeen on aika palata tekemään läpileikkaus lähiöön. Ali-Huikkaantie on noin puolitoistakilometrinen katu, joka kulkee koko Huikkaan kaupunginosan halki etelä-pohjoissuunnassa.
Huikas ja Ali-Huikkaantie ovat molemmat saaneet nimensä Huikkaan kantatalosta, joka on aikanaan jaettu kahteen osaan. Yli-Huikkaantie sijaitsee Ali-Huikkaan kanssa samansuuntaisesti, korttelin verran lännempänä. Ali-Huikas on kaavoihin ilmaantunut vuonna 1948.
Kävelysää sattuu varsin ankeantuhnuiseksi kevätpäiväksi, eikä tihkusade paranna harmaata fiilistä yhtään. Meno on aika mielensäpahoitusta: kerrostalot ovat rumia ja harjakone on liipannut koirankakat pitkin jalkakäytävää. Niitä ja lätäköitä väistellen matka etenee, pieneen ylämäkeen. Onneksi ei sentään susia näy eikä kuulu.
Pienen kumpareen päällä stop-merkki kehottaa, mutta autoilijoita se ei tunnu rajoittavan. Kevyt liuku, vilkaisu toivottavasti molempiin suuntiin ja matka jatkuu sulavasti. Omakin kulku muuttuu mukavammaksi, kun sade taukoaa.
Huikkaan Pizza-Kebab on vielä kiinni ja kirjastoauto on jo kierroksensa keskellä päivää käynyt. Kotilinnasäätiön pienkerrostalojen keskellä olevassa huvimajassa tuskin kukaan vielä tarkenee istua. Mitenkään merkittävästi ei autoliikennettäkään ole, joten melko rauhassa kävely etenee.
Kievarinpuistossa Huikas vaihtuu Ruotulaksi ja kerrostalot vaihtuvat omakotitalojen ylivoimaan. Edessä on jälleen ylämäkeä ja tien varrella yllättävän paljon rakentamatonta metsämaata. Jossain vaiheessa liikenteen jyrinä voimistuu, kun edessä on Teiskontie suurine liikennemäärineen. Hetken katselun jälkeen on aika suunnata takaisin alkuun ja kohdata menomatkan ylämäet uudelleen.
Huikas
Huikas on itäinen kaupunginosa, joka sijaitsee Tampereen kaupunkiin vuonna 1947 liitetyn Messukylän kunnan alueella. Huikkaan naapureita ovat pohjoisessa Ruotula, idässä Takahuhti, etelässä Ristinarkku ja Hakametsä sekä lännessä Uusikylä.
Vuoden 1540 maakirjassa mainitaan kantatalo Huikas, jonka ensimmäinen tunnettu omistaja oli Heikki Irjalainen. Tammerkosken kestikievari siirrettiin Huikkaaseen vuonna 1779. Talo jaettiin myöhemmin Ali- ja Yli-Huikkaan tiloiksi, joista Tampereen kaupunki osti Ali-Huikkaan vuonna 1993. Sen 1905 valmistunut päärakennus on nykyisin Tampereen seurakuntien omistuksessa. [Wikipedia & Louhivaara]