Seuraavalla kadulla ollaan jälleen historian äärellä, kun vuorossa on yksi kaupungin vanhimmista kaduista, Aleksis Kiven katu aivan kaupungin keskustassa. Tässä kulki aikanaan Tampereen alkuperäisen asemakaava-alueen itäinen reuna.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, tämäkin katu on tunnettu vuoteen 1785 toimineen kruununpolttimon mukaan Polttimonkatuna, sen jälkeen Kuningattaren-katuna, 1820-luvulta alkaen se oli Itäinen Pitkäkatu sekä lopulta lyhyemmässä muodossaan Itäinen katu. Vuoden 1936 suuri kadunnimiuudistus muutti idän Aleksikseksi. Aikoinaan katu oli nykyistä pidempi ja jatkui Finlaysonin tehdasalueella. Nykyään Finlaysonin portin sisäpuolella sijaitseva katuosuus on nimeltään Itäinenkatu. Se on siis saanut uudelleen käyttöönsä kaavasta poistetun nimen.
Kadun toisella puolen on Keskustori, joka on niin tulvillaan historiallisia rakennuksia, että se tulee aikanaan saamaan oman kävelykierroksensa. Nyt huomion saa vain kuutisensataa metriä pitkä Aleksis Kivi.

Näkymä Laukontorille

Kadun starttaa 1950-luvun ankeahko kerrostalo, jossa aikanaan asusti Finlaysonin tehtaan työntekijöitä. Sen nimi onkin Tekstiilitalo alias Rättilinna eli Lumppulinna. Seuraava rakennus ei ulkoasullisesti juurikaan Tekstiilitalolle häviä: keskusvirastotaloa ei voi minkään lasien lävitse sanoa katutasosta tiiraillessa hienoksi tai kauniiksi. Rumempaakin toki maailmassa on.
Tämä Tampereen moderni valkoinen talo kätkee sisäänsä kaupungin hallinnon ja mm. valtuustosalin, joka virtuaalikierroksella näyttää huomattavan valoisalta ja näkymä salista kaupungille on todennäköisesti hieno. Vaikka nyt sisään ei virtaa päättäjiä, niin politiikan ytimessä ollaan. Väkeä kulkee ovista eduskuntavaalien ennakkoäänestyspaikkaan.

Ennen kadun muuttumista autoliikenteeltä 1990-luvulla suljetuksi, nykyisessä asemakaavassa torialueeksi merkityksi Keskustorin alueeksi, on kulmauksessa vielä yksi vanhempi talo, Sandbergin talo. Tämän kolmikerroksisen uusrenessanssityylisen rakennuksen on suunnitellut Tampereen kaupunginarkkitehti F. L. Calonius 1800-luvun loppupuolella. Nimensä se on saanut rakennuksessa aina 1970-luvulle sijainneesta Sandbergin rautakaupasta. Rakennuksessa on sijainnut myös Tampereen ensimmäinen puhelinkeskus, jonka muistolaatta on rakennuksen kulmassa.

Ostetaan yksi välilyönti.

Raatihuoneelle palataan Keskustorin yhteydessä, joten nyt on hyvä ohittaa vaaliteltat, ylittää Hämeenkatu ja pysähtyä Commercen talon kulmalle. Nurkalla jylhä kotka tarkkailee kulkijoita ja seinän kyltti muistuttaa Suomen ensimmäisen Mäkkärin sijainneen pitkään tässä Commercen talossa. 1899 valmistunut jugendtalo sai nimensä ranskan kielen kauppaa takoittavasta sanasta. Täällä myös sijaitsi 1900-luvun alussa Hotelli Central, josta löytyi mukavasti tietoa Tampere Wanhoissa postikorteissa -blogista.

Eteenpäin jatkaessa huomio kiinnittyy taiteeseen.  Radoslaw Grytan taideteos Kivikirjasto (2002), koostuu pääasiassa graniittilaattoihin hakatuista runo- ja proosateksteistä, jotka ovat sitaatteja Tampereella asuneiden ja työskennelleiden kirjailijoiden teoksista. Kaupunkilaiset kiiruhtavat nopeasti ohi laattoihin huomiota kiinnittämättä. Olen ainoa, joka jää teoksia kiertämään ja tutkimaan.

Suunnittelen piipahtavani pikaisesti kahvilassa hakemassa kupillisen juotavaa. Sisällä onkin jonoa ja hälinää, brunssiaika pääsi yllättämään lähiöasukkaan. Osaan kuitenkin tilata cappuccinon ja pian matka jatkuu vielä alamäkeen kohti Laukontoria.

Torin kulmalla odottaa häkellyttävä asia, jota olen matkan varrella hieman jo etsinytkin. Kyltti, joka kertoo tämän olevan Aleksis Kivenkatu. Maailmassa on virhe.

II (Tammerkoski)

Toinen kaupunginosa on yksi Tampereen historiallisista kaupunginosista. Aiemmin se tunnettiin nimellä Keskikaupunki, 1970-luvulla sille keksittiin nimi Tammerkoski. Aluetta rajaa etelässä Hämeenkatu, pohjoisessa Satakunnankatu, idässä Tammerkoski ja lännessä Hämeenpuisto.

II kaupunginosan alueella on useita Tampereen tunnetuimpia rakennuksia ja keskeistä kaupunkimaisemaa. Esimerkiksi Keskustori ja sitä ympäröivät rakennukset kuten Raatihuone, Vanha kirkko ja Tampereen teatteri sijaitsevat täällä. [Koskesta voimaa -verkkojulkaisu]