Ei kahta kaukaista ilman kolmatta, joten seuraavaksi suunnataan kolmannelle syrjäiselle tielle Ala-Suoniemen tielle Viitapohjaan.

Tien alkupäässä odottaa aukea ja muutama moottorikelkan metsään johtava ura. Siellä odottaa myös laaja repertuaari erilaisia kieltomerkkejä. Kaikkien kameravalvontojen ja painorajoitettujen siltojen sijasta hämmentävin merkki on kielletystä ajosuunnasta ilmoittaminen. Mietinkin ovatko merkin asettaneet tietämättömiä sen merkityksestä, vai kiertävätkö kaikki asukkaat jonkun tolkuttoman lenkin alueen rakennuksille päästäkseen. Sillan painorajastakaan ei olisi mitään tarvetta kertoa, kun kerran täältä ei saa tielle ajaa.

Metsän lomassa mutkittelevalla hiekkatiellä on mittaa seitsemisen sataa metriä. Osan matkaa kuljetaan pienen Kaakkolammin rannan tuntumassa, joka varmaankin kesäaikaan on oikein viihtyisä paikka. Kyltitys jatkuu tien varrellakin, mahtaako asukkailla olla ollut ongelmia pihoihin tunkevien vieraiden kanssa.

Metsän ja lammen jälkeen siirrytään peltoaukealle ja tie tekee viimeisen mutkan maatalojen pihojen suuntaan. Aika lopettaa vastakarvaan kulkeminen ja siirtyä noudattamaan liikennemerkkejä.

Viitapohja

Oikeastiko kielletty ajosuunta? Saako peruuttaa?

Viitapohjan suunnittelualue sijaitsee kaupungin pohjoisosassa, noin 30 kilometriä keskustasta.  Se  kuuluu suurelta osin maakunnallisesti merkittävän maisema-kokonaisuuden alueeseen. Kylän alueella asuu vakituisesti noin 112 asukasta, ympärivuotisessa asuinkäytössä on 49 asuntoa ja 14 maatilan talouskeskusta. Loma-asuntoja alueella on 41 sekä 9 saunaa. [Tampereen kaupunki]

Suomessa ei vallitsevan käsityksen mukaan ole varsinaisia vuonoja, mutta Viitapohjassa sijaitsevaa Paarlahtea on usein kutsuttu Pohjolan pisimmäksi sisämaavuonoksi. Tietyllä tavalla se täyttääkin vuonon määritelmän, sillä se on kapea, pitkä, hyvin syvä ja jyrkkärantainen.