Pitkästä aikaa seuraavalle kadulle siirtyminen ei vaadi kuin reippaan askelen, kun matka jatkuu Ala-Heikkilänkadulta suoraan Ala-Heikkilänraitille. Viimeistään tässä olisi auto pitänyt hylätä tienposkeen, sillä kulku on moottoriajoneuvoilta kielletty muilta, kuin tontille 4995 matkaavilta. Karttojen perusteella täällä ei muita tontteja olekaan.

Ala-Heikkilänraitilla huomaa taas sen, miksi Tampere ei kuulemma EU-standardien mittapuulla ole kaupunki. Aukeaa riittää ympärillä kauas, vaikka keskustaan ei ole matkaa kuin kuutisen kilometriä. Lumisen raitin varrella on muutama talo ja sen jälkeen 80 metrisen tien sivuilla aukeaa suuri peltoaukea.

Raitti muuttuu nopeasti kapeaksi lumiseksi poluksi, joten on aika kääntyä kannoilla ja suunnata kohti uusia maisemia.

Ristinarkku

Ristinarkku rajautuu etelässä Tampere–Haapamäki-rautatiehen sekä idässä Tampereen itäiseen kehätiehen. Naapurikaupunginosat ovat Hakametsä, Huikas, Takahuhti, Pappila, Linnainmaa, Hankkio ja Messukylä.
Ristinarkun alue oli Messukylän kuntaan kuuluneen Takahuhdin kylän keskus. Ristinarkku-nimen loppuosan pohjana on todennäköisimmin notkoon raivattua niittyä tai peltoa tarkoittava sana orko. Professori Viljo Nissilä on arvellut, että maanmittari, jolla ei ole ollut paikallistuntemusta, on kirjannut sanan orko omasta mielestään ymmärrettävämpään muotoon arkku. Näin alkuperäinen nimi Ristinorko, joka olisi tarkoittanut tienristeyksen viereen raivattua peltoa ja vähitellen myös risteystä, olisi muuttunut äänneasultaan samankaltaiseksi Ristinarkuksi. Toisaalta myös sana arkku on monitulkintainen, koska se voi viitata esimerkiksi ruumisarkkuun tai silta-arkkuun. Nimen juuret saattavat ulottua 1200-luvulle, koska Takahuhdin asutus oli muodostunut ryhmäkyläksi viimeistään 1300-luvulla. Ristinarkun ensimmäinen asemakaava vahvistettiin 1950-luvulla. [Wikipedia & Louhivaara]