Seuraavaksi matka suuntautuu keskustan länsipuolelle, puutalovaltaiseen Ala-Pispalaan. Pispalan tunnetuissa portaissa on hyvä stopata puolivälissä ja kääntää katse kohti kapeaa Ajurinkatua.

Pispalan portaat Ajurinkadulla

Ajurinkatu on noin 120 metriä pitkä ja tyypilliseen vanhaan pispalalaiseen tapaan kapea, hiukan mutkitteleva katu. Suuri osa kadun varren taloista on omakoti- tai muita pientaloja. Kookkaammista taloista on vaikea sanoa kadun suunnasta, asuuko niissä yksi vai useampi perhekunta.

Katu on kaukana edelläni kävelevää ihmistä lukuun ottamatta tyhjä. Tunnelma on rauhallinen, lähes unelias. Varis väistää laiskasti tieltäni lennähtämällä muutaman metrin sivuun.

Pispalan porrasteema jatkuu Ajurinkadulla. Erään talon seinustalla on tehty kissalle portaat, useamman talon edustalla on erilaisia portaita pihaan tai ovelle.

Täällä, kuten Pispalassa yleensäkin on vaikea määritellä kovin tarkasti, millaisessa sosioekonomisessa ympäristössä kuljetaan. Osa taloista on lähes alkuperäisessä maalissa, useampi paikka johonkin suuntaan repsottaen, pihat täynnä

erilaista vuosien varrella kertynyttä romua ja roinaa tulvillaan. Toisissa taloissa ikkunoiden kulmissa loistavat vartiointiyritysten tarrat ja kameroiden linssit ovat valmiina tarkkailemaan pihan puolelle eksyviä.

Taloissa näkyy se mikä tilastoissakin: pikkuhiljaa entinen punainen työväen Pispala on muuttunut vaalitulosten perusteella siniseksi.

Ala-Pispala

Ala-Pispala muodostaa yhdessä Ylä-Pispalan kanssa Pispalana tunnetun kokonaisuuden. Pääosin Pispalanharjulla sijaitseva Pispala tunnetaan mm. kulttuurista, puutaloista ja portaistaan. Ala-Pispala rajoittuu pohjoisessa Tampere-Pori-rataan, idässä Ylä-Pispalaan, etelässä Pyhäjärveen ja lännessä Hyhkyyn. Nimensä Pispala on saanut Pispan talosta, jolla oli muinoin velvollisuus majoittaa piispa tämän matkojen aikana.
Aikanaan Pispalassa ei ollut asemakaavaa, joten talot on rakennettu melko sikin sokin. Pispalassa asui erityisesti tehdas- ja rakennustyöläisiä. Vuonna 1912 Pispala muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Se liitettiin Tampereeseen 1937 ja asemakaava vahvistettiin vuonna 1945.
Pispalan rakennuskanta on ollut suuren muutoksen kohteena 1970-luvulta lähtien. Kohonneet tonttien hinnat ovat tuoneet alueelle runsaasti uusia omakotitaloja, joiden tieltä vaatimattomin pispalalaisrakentaminen on saanut väistyä. Kaupunginosan sosiaalinen rakenne on muuttunut, kun vuokrakerrostaloja on suurelta osin saneerattu yhden tai kahden perheen omakotitaloiksi. [Wikipedia]