Seuraavaksi edessä on ensimmäinen katu Pappilassa, kun aakkosjärjestyksessä vuoroon tulee Aittakatu, joka on kaavoihin ilmestynyt vuonna 1990.

Aittakadulla on mittaa vain noin 120 metriä. Karttapalvelut kyllä tarjoavat pituutta pidemmänkin lenkin verran mutta virallinen katuosuus on vain ensimmäisen suoran mittainen.

Nimensä Aittakatu on saanut pappilan vanhasta aitasta, joka sijaitsi kadun varrella. Aitta on purettu vuonna 1947, joten sitä ei enää pääse kadulla ihmettelemään. Nyt kadun ensifiiliksen tuo suuri vaalea rakennus, joka henkii jonkinmoisen laitoksen tunnelmaa, vaikka onkin naamioitunut vehreän pihan ja puujulkisivun avulla.  Seinässä on kyltit Aittakoti ja Tanhuakoti, jotka internet tuntee dementiahoitokoteina, mutta juuri nimensä muuttanut entinen Sopimusvuori Oy, nykyinen Treili Oy on nettisivuillaan päivittänyt nimen nykyaikaisempaan asumispalveluun ja yksikön nimeksi Aittatanhua. Ikkunat näyttävät pimeiltä ja pihassakin ovat ainoastaan yksinäinen polkupyörä ja pysäköinnin kieltävä kyltti.

Kieltolinja jatkuu kadun päässäkin. Eteenpäin lähtee pyörätie, vasemmalle ohjaa Aittakatu 7:n opaskyltti, jota on tehostettu vielä varmuudeksi yksityisalue ja läpikulku kielletty -merkillä. Lapsistakin varoitetaan, mutta yhtään ei näy. Paras kääntyä pois äkkiä, etteivät pääse yllättämään.

Pappila

Läpikulku kielletty.

Pappila sijaitsee noin viiden kilometrin päässä keskustasta. Se rajautuu lännessä Takahuhtiin, idässä Linnainmaahan, etelässä Ristinarkkuun ja pohjoisessa Niihamaan. Pappilan ensimmäinen asemakaava valmistui vuonna 1947 ja se vahvistettiin seuraavana vuonna. Pappilan tie-päätteiset kadunnimet päätettiin vuonna 1960 muuttaa katu-päätteisiksi. Siksi esim. Takahuhdintie muuttuu Pappilan puolella Takahuhdinkaduksi.
Pappila kuului aikanaan Takahuhdin kylään. Kun Messukylä vuonna 1636 erosi emäseurakunnastaan Pirkkalasta, rakennettiin kirkkoherralle pappila Takahuhdin kylään. Pappilan alue on tunnettu muinaislöydöistään.  [Wikipedia & Louhivaara]