Itä-Hervannasta löytyy alue, jossa katujen nimeämisessä on kunnioitettu näyttämötaiteen edustajia. Ensimmäisenä näistä kaduista tulee aakkosissa näyttelijä, ohjaaja, pedagogi Aino Mattilan katu.
Aino Mattilan katu erkanee alueen pääkatu Näyttelijänkadusta lyhyenä, muutaman omakotitalon pituisena umpikujana. Katuosuudella on pituutta ainoastaan 76 metriä. Kadun päästä lähtee kevyenliikenteenväylä, joka yhdistää kadun Hervantaa kiertävälle Ruskonkehälle.
Kadun päässä kuuluu voimakas lintujen laulu, joka peittää kaiken liikenteen hälyn. Vastassa on myös syksyauringon valaisema ruskan värikirjo oransseine ja punasine lehtineen. Katua reunustaa hauska tammikuja, jossa puut eivät vielä kovin suuria ole. Postilaatikkorivistön vieressä seisoo huomattavasti muita suurempi tammi valmiina ravistamaan lehtensä.
Aino Mattilasta (s. 26.3.1902 Hattula, k. 17.6.1986 Ylöjärvi) on vaikea löytää tietoa verkosta. Totesin tämän ongelman jo Mattilasta mysteerigeokätköä tehdessäni.
Mattila kävi Suomen Näyttämöopiston 1920-luvulla ja opiskeli myöhemmin ainakin Ranskassa ja Venäjällä. Hän toimi mm. näyttelijänä Tampereen Teatterissa, Kajaanissa teatterinjohtajana ja ohjaajana Tampereen työväenteatterissa.
Mattila on ollut tuomassa improvisointia suomalaiseen näyttelijäkoulutukseen. Teatterikoulun opetustehtävistä hän joutui eroamaan, joidenkin lähteiden mukaan hänet savustettiin tehtävästään seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. Tästä ei tietenkään mistään dokumenteista varmaa tietoa ole. Ehkä tämä on aiheuttanut myös sen, ettei Mattilasta tietoa verkosta löydy.
Tampereella hän kuitenkin vaikutti arvostettuna teatteripedagogina vielä 70-luvulla ja 80-luvulla häntä kunnioitettiin Hervannassa nimikkokadulla.
Hervanta
Hervanta on Suomen suurimpia ja tunnetuimpia lähiöitä. Nykyisen Hervannan alueella oli ennen 1970-lukua vain muutamia maatiloja ja peltoja sekä paljon kivikkoista louhikkoa ja metsää. Kaupunginosan suunnittelu aloitettiin Tampereen silloisen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan aloitteesta 1960-luvun lopussa, koska kaupungilla oli tarve rakentaa paljon asuntoja edullisesti. Kantavana ajatuksena oli yhdistää asuntoalue, korkeakoulualue ja teollisuusalue yhdeksi kokonaisuudeksi, mahdollisimman omavaraiseksi tytärkaupungiksi.
Hervannan reuna-alueille on rakennettu laajoja rivi- ja omakotialueita, ja aina 2000-luvun alkuun asti Hervanta oli erittäin lapsi- ja nuorisovaltainen kaupunginosa. 2000-luvulla väestörakenne on muuttunut jonkin verran iäkkäämpään suuntaan.
Varsinainen Hervannanmaa oli Lempäälän ja Messukylän talojen takamaita, ja se sijaitsi nykyisen Hervannan eteläpuolella, Tampereen ja Lempäälän rajoilla. 1800-luvun alussa Hervannanmaalle alkoi lopulta muodostua vakituista asutusta. Hervannanmaan vanhimpia taloja ovat Matinlahti ja Vormisto (Tampereen puolella) ja Hervanta, Meru ja Morikka (Lempäälän puolella). [Wikipedia]