Ahvenisraitti

Ahventeema Hervannassa jatkuu Ahvenisraitilla, joka on n. 1,2 kilometriä pitkä kevyen liikenteen väylä. Opiskelijankadulta Arkkitehdinkadulle kulkevan raitin varrelle mahtuu monenlaista maisemaa ja rakennusta.

Opiskelijankadulta Ahvenisraitti lähtee pieneen alamäkeen koulun ja urheilukentän laitaa.  Koulun pihalla on koripallopeli meneillään, joten turha puhua nykynuorison olevan täysin pilalla ja koneidensa ääreen jumittuneita.

Lindforsinkadun ylityksen jälkeen päästään Ahvenisraitin ensimmäiseen puistoon, Ahvenispuistoon.

ahvenisraitti ahvenispuisto
Ahvenispuisto – yksi raitin lukuisista puistoista.

Puistossa sijaitsee Ahvenisjärvi, keskelle ruutukaava-aluetta jätetty kolmen hehtaarin järvi, jossa Hervannan citysorsat viihtyvät ympäri vuoden mummojen ruokittavina. Ahvenispuiston penkit ovat myös suosittuja levähdyspaikkoja pitkän päivän suorittaneiden pulsujen parissa.

Ahvenisjärven kohdalla raitin toisella puolella, pienen mäen päällä sijaitsevat seuraavat urheilukentät. Kesällä pelataan jalkapalloa, talvella luistellaan ja pelataan jalkapalloa kuplahallissa. Kaudella 2017/2018 kuplahalli pääsi uutisinkin kadottuaan horisontista.

ahvenisraitti kielletty

Ei, se on kielletty!

Urheilukenttien jälkeen Ahvenisraitti jatkuu vielä toisen suuren väylän toiselle puolen. Teekkarinkadun toiselle puolelle päästään alikulkua pitkin. Alikulun jälkeen edessä on aikansa tuote: lähiön pieni ostari. Rakennuksesta löytyy ainakin K-kauppa, kampaamo ja pari ravintolaa. Peyton Place, Hervannan sydän, ei juurikaan päivityksillä koreile. Ilmeisesti kanta-asiakkaat tietävät mistä on kyse ja milloin tapahtuu.

Ostarin jälkeen sijaitsee ankeahkon näköinen Pelipuiston päiväkoti. Portin vieressä on kyltin mukaan pyörille tarkoitettu säilytystila: tällä kerta pyörät ovat autonrenkaita. Pelipuiston jälkeen raitilla on vielä Mäkipuisto, joten raitin varrella on varsin paljon kaavan mukaista puistikkoaluetta. Tosin suuri osa on metsää ja hiekkapohjaista aluetta, mielikuvien vihreyttä ja vehreyttä täällä ei ole tarjolla. Väriläiskistä vastaavat Hervannan kanssa saman ikäiset elementtitalot, joista monissa eletään nyt peruskorjausten aikaa.

Hervanta

ahvenisraitti puistoHervanta on Suomen suurimpia ja tunnetuimpia lähiöitä.  Nykyisen Hervannan alueella oli ennen 1970-lukua vain muutamia maatiloja ja peltoja sekä paljon kivikkoista louhikkoa ja metsää. Kaupunginosan suunnittelu aloitettiin Tampereen silloisen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan aloitteesta 1960-luvun lopussa, koska kaupungilla oli tarve rakentaa paljon asuntoja edullisesti. Kantavana ajatuksena oli yhdistää asuntoalue, korkeakoulualue ja teollisuusalue yhdeksi kokonaisuudeksi, mahdollisimman omavaraiseksi tytärkaupungiksi.

Hervannan reuna-alueille on rakennettu laajoja rivi- ja omakotialueita, ja aina 2000-luvun alkuun asti Hervanta oli erittäin lapsi- ja nuorisovaltainen kaupunginosa. 2000-luvulla väestörakenne on muuttunut jonkin verran iäkkäämpään suuntaan.

Varsinainen Hervannanmaa oli Lempäälän ja Messukylän talojen takamaita, ja se sijaitsi nykyisen Hervannan eteläpuolella, Tampereen ja Lempäälän rajoilla. 1800-luvun alussa Hervannanmaalle alkoi lopulta muodostua vakituista asutusta. Hervannanmaan vanhimpia taloja ovat Matinlahti ja Vormisto (Tampereen puolella) ja Hervanta, Meru ja Morikka (Lempäälän puolella). [Wikipedia]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.