Ahvenispolku

Ahvenisjärven pohjoispäästä lähtee Ahvenispolku, noin 190 metriä pitkä kevyen liikenteen väylä. Nimensä Ahvenispolku on saanut nimensä Ahvenisjärvestä, jonka pohjoispäästä polku lähtee.

ahvenisjarviAhvenisjärvi mainitaan jo käräjäpöytäkirjassa vuodelta 1465 rajapisteenä nimellä Affenierffwen. Isonjaon kartassa vuodelta 1783 järvi on nimellä Ahvenusjärvi. Kansanomaisessa käytössä on käytetty myös muotoja Ahvenajärvi ja Ahvenisto. [Louhivaara]

Järvellä on vielä rantoja lukuun ottamatta lokin kantava jääpeite. Rannoilla polskuttelee sorsia, jotka ovat olleet tukevassa mummoruokinnassa koko talven. Nyt pulla vaihtuu taas terveellisempiin luonnonantimiin.

ahvenispolku koivutAhvenispolku lähtee hiekkapintaisena loivaan ylämäkeen. Kirkkaanvihreät kiipeilytelineet erottaa parkkipaikoista pieni metsikkö. Koivukuja on täälläkin jo saanut mittaa vuosikymmenten kuluessa.
Ahvenispolun laidalla olevat korkeat kerrostalot ovat osoitteiltaan Insinöörinkadulla, vaikka yksi onkin nimetty Asunto Oy Ahvenispoluksi. Talot ovat reilun mitan päässä Insinöörinkadusta, tien reunan täyttävät valtavat parkkialueet.

Ahvenispolku jatkuu vielä Insinöörinkadun ylitse. Suojatietä tällä kohdalla ei ole, mutta tien ylittäminen sujuu helposti Insinöörinkadun ollessa raitiotyömaan vuoksi suljettu. Kadun toisella puolella olevan kulman liiketila on suljettuna, mutta ikkunat lupaavat paikalle pian kukkakauppaa.

Ahvenispolku päättyy talon takakulmalle Pietilänkadulle. Tien vieressä sijaitsee Hervannan Olympiapuisto. Hämmentävä kivetty alue, jossa on maahan upotettuna metalliset olympiarenkaat. Puisto on rakennettu muistoksi Euroopan nuorten olympiafestivaaleille,olympialaiset jotka järjestettiin Tampereella vuonna 2009. Suomi on isännöinyt olympiafestivaaleja kahdesti: vuonna 2001 talvikisat järjestettiin Vuokatissa ja Kajaanissa. Tampereen kisoissa Suomen joukkue sai kaikkiaan seitsemän mitalia.

Aika kääntyä ja palata takaisin. Ahvenispolun toisessa päässä lokit huutelevat toisilleen ja sorsat polskivat edelleen rannan vielä vihertämättömässä kaislikossa.

Hervanta

ahvenispolku taakseHervanta on Suomen suurimpia ja tunnetuimpia lähiöitä.  Nykyisen Hervannan alueella oli ennen 1970-lukua vain muutamia maatiloja ja peltoja sekä paljon kivikkoista louhikkoa ja metsää. Kaupunginosan suunnittelu aloitettiin Tampereen silloisen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan aloitteesta 1960-luvun lopussa, koska kaupungilla oli tarve rakentaa paljon asuntoja edullisesti. Kantavana ajatuksena oli yhdistää asuntoalue, korkeakoulualue ja teollisuusalue yhdeksi kokonaisuudeksi, mahdollisimman omavaraiseksi tytärkaupungiksi.

Hervannan reuna-alueille on rakennettu laajoja rivi- ja omakotialueita, ja aina 2000-luvun alkuun asti Hervanta oli erittäin lapsi- ja nuorisovaltainen kaupunginosa. 2000-luvulla väestörakenne on muuttunut jonkin verran iäkkäämpään suuntaan.

Varsinainen Hervannanmaa oli Lempäälän ja Messukylän talojen takamaita, ja se sijaitsi nykyisen Hervannan eteläpuolella, Tampereen ja Lempäälän rajoilla. 1800-luvun alussa Hervannanmaalle alkoi lopulta muodostua vakituista asutusta. Hervannanmaan vanhimpia taloja ovat Matinlahti ja Vormisto (Tampereen puolella) ja Hervanta, Meru ja Morikka (Lempäälän puolella). [Wikipedia]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.