Ahjolankatu

Ýlä-Pispalassa sijaitseva Ahjolankatu on monelle tamperelaiselle käsitöiden harrastajalle tuttu katu Ahjolan opiston järjestämien kurssien ansiosta.

Noin 75 metriä pitkälle päättyvälle kadulle käännytään vilkkaasti liikennöidyltä Pispalan valtatieltä.

ahjolankatu-ahjola

Ahjola on näkyvä osa Ahjolankatua.

Katu alkaa parkkipaikoilla ja liiketiloilla. Hiukan yllättäen kadun päässä olevalla parkkialueella on tilaa, eikä minkäänlaista säätelyä. Ei aikarajaa, ei maksua. Harmillisesti nyt ei ole tarvetta pidempiaikaiseen parkkiin.

Ahjolankatu on saanut nimensä vuonna 1940 rakennetusta Ahjolan settlementtitalosta, jossa toimii monille tuttu opisto. Vuonna 1959 talo laajenettiin nykyiseen muotoonsa.
ahjolankatu-alamaki
Ahjolankadun päästä on talojen välistä näkymä Näsijärvelle. Liikerakennuksen vierestä ei näe mäen alla kulkevaa rautatietä, mutta ensimmäinen ohi kolisteleva juna tai veturi kuuluu jo taustalla.

Jalkakäytävä kadulla on ainoastaan ensimmäiseen Erämiehenkadun risteykseen saakka. Alamäkiosuudessa autolla ajo on sallittu ainoastaan pihaan, joten kovin suurta liikennettä täällä ei tarvitse varoa. Ahjolan ikkunoiden läpi näkyy ihmisiä harrastuksiensa parissa, ainakin ompelutyöt näyttävät edistyvän.

Ahjolaa vastapäätä tien toisella puolen on 20-luvulla tehty rakennuskokonaisuus, joka entisöintien jälkeenkin on säilyttänyt alkuperäisen tyylinsä. Valkoinen kokonaisuus ansaitsisi viereensä jotakin huomattavasti viihtyisämpää, kuin Ahjolan ankeuden graffiteineen.

ahjolankatu-rantamaisema

Ahjolankadun rantamaisema.

Alhaalla kadun päässä näkymä kylmänharmaalle Näsijärvelle on avoin pienen risukon läpi. Välissä kulkevalla rautatiellä junia kulkee ympäri vuorokoauden, joten sijainti ei välttämättä ole herkkäunisimpien mieleen.

Ylä-Pispala

Ylä-Pispala on Tampereen läntinen kaupunginosa ja yhdessä Ala-Pispalan kanssa osa historiallista Pispalaa. Ylä-Pispala rajoittuu pohjoisessa Tampere–Pori-rataan, idässä Pyynikkiin, etelässä Tahmelaan sekä lännessä Ala-Pispalaan.

Ylä-Pispalassa sijaitsevat mm. Lauri Viita -museo, Pispalan Pulteri ja Pispalan maamerkki Pispalan Haulitorni.

ahjola-graffitikulma.jpg

Taidetta -vai sittekin töhryä Ahjolan seinässä.

Ylä-Pispalassa sijaitsee myös Suomen vanhin edelleen toimiva yleinen sauna, vuonna 1906 toimintansa aloittanut Rajaportin sauna.

Pispala on saanut nimensä Pispan tilasta, joka oli keskiajan lopulla kirko omistuksessa oleva Turun piispan palkkatila. Varsinaisesti Pispala syntyi ja kasvoi 1890-luvulla, vaikka yksittäisiä asumuksia alueella oli jo aiemminkin. [Wikipedia] & Louhivaara

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.