Ahertajanraitti

Ahertajanraitti on noin 75 metriä pitkä kevyen liikenteen väylä Hervannassa. Se lähtee Ahertajankadun alkupäästä ja jää puristuksiin teollisuushallien väliin.

Raitti on saanut Ahertajankadun tapaan nimensä teollisuus ja työelämä -teeman mukaan. Teollisuuden välissä se sijaitseekin; toisella puolella sijaitsee Tampereen Erikoissarana ja toisella puolella melko legendaarinen Sauli-City.  puukoppi

Erikoissarana kertoo 2014 päivitetyillä nettisivuillaan olevansa monipuolinen konepaja, Sauli taas on päivittänyt sivujaan 2013. Huomattavasti tuoreempaa siis, kuin viime vuosituhannelta oleva myymälä todella ruokottomine pihoineen. Ihmetellä voi, miten moinen rytöläjä edes on kaupunkialueella sallittua.

Nurmikolla on vanhan puuceen oloinen pytinki. Kurkkaan vähän lähempääkin, mutta en sentään mene kiskomaan lukitsematonta ovea enempää auki. Siispä jää salaisuudeksi mitä siellä on.  Yhteen ränsistyneistä peltiseinistä on kirjattu statement ”Sauli on homo”. Maali irtoilee niin isoina laattoina, että tekstikin olisi helppo nykäistä muutamalla nyppäisyllä seinästä.

Kaavoitetun pätkän jälkeen jatkuvaa valaistua ulkoilureittiä on mahdollisuus jatkaa Kaukajärvelle, Juvanrinteeseen saakka. Muutaman kerran metsäreitin olen geokätkön vuoksi kävellytkin. Tällä raitillakin kätkö on piilossa, en malta olla tsekkaamatta että se on edelleen hyvässä tallessa.ahertajanraitti-2

Sateenkaarenkirjavista peltiseinistä huolimatta, tai kenties osin niiden vuoksi, raitti on melkoisen masentavan oloinen. Eikä marraskuinen räntäsade tilannetta paranna yhtään. Onneksi se on nopeasti kävelty ja matka voi jatkua lämpimäsä autossa eteenpäin.

Hervanta

Hervanta on Suomen suurimpia ja tunnetuimpia lähiöitä. Nykyisen Hervannan alueella oli ennen 1970-lukua vain muutamia maatiloja ja peltoja sekä paljon kivikkoista louhikkoa ja metsää. Kaupunginosan suunnittelu aloitettiin Tampereen silloisen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan aloitteesta 1960-luvun lopussa, koska kaupungilla oli tarve rakentaa paljon asuntoja edullisesti. Kantavana ajatuksena oli yhdistää asuntoalue, korkeakoulualue ja teollisuusalue yhdeksi kokonaisuudeksi, mahdollisimman omavaraiseksi tytärkaupungiksi.23825632_10155787387852488_2125450650_o

Hervannan reuna-alueille on rakennettu laajoja rivi- ja omakotialueita, ja aina 2000-luvun alkuun asti Hervanta oli erittäin lapsi- ja nuorisovaltainen kaupunginosa. 2000-luvulla väestörakenne on muuttunut jonkin verran iäkkäämpään suuntaan.

Varsinainen Hervannanmaa oli Lempäälän ja Messukylän talojen takamaita, ja se sijaitsi nykyisen Hervannan eteläpuolella, Tampereen ja Lempäälän rajoilla. 1800-luvun alussa Hervannanmaalle alkoi lopulta muodostua vakituista asutusta. Hervannanmaan vanhimpia taloja ovat Matinlahti ja Vormisto (Tampereen puolella) ja Hervanta, Meru ja Morikka (Lempäälän puolella). [Wikipedia]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.