Teollisuus ja työelämä oli teema, jonka mukaan Hervannassa sijaitseva nelisensataa metriä pitkä Ahertajankatu sai nimensä vuonna 1974.

Pienteollisuutta kadulla suurimmaksi osaksi onkin. Sunnuntaina saa tepastella kuvaamassa keskellä katua ilman minkäänlaista pelkoa yliajetuksi tulemisesta. Arkena tilanne on toisin ja katu muuttuu paljon vilkkaammaksi.

Ahertajankadun keltavahverot jäivät keräämättä.

Ahertajankatu alkaa Hepolamminkadun mutkasta ja sen kupeessa olevasta bussipysäkistä. Kevyen liikenteen väylällä teen löydön, joka normaalisti ilahduttaisi, mutta tällä kertaa ei. Pusikossa kasvaa vielä näin marraskuun puolivälissä kantarelleja, mutta ei tullut mieleenkään kerätä niitä. Ahertajankadun maaperä ja ilmanlaatu ei houkuta työntämään mitään siellä kasvanutta suuhunsa.

Näitä mietteitä vahvistaa ilmassa leijuva kitkerä savunhaju, joka vaikuttaa jonkun romuvaraston palamiselta. Pian ilmassa onkin melkoinen savu, joka pöllähtää läheisen asuintalon nurkan takaa. Nuotion vierellä on pyykkejä narulla, suoraan savupilven sisällä. Makunsa kullakin, omissa vaatteissani löyhkä säilyy harmittavan pitkään.

Savuaromia vaatteisiin.

Katsastuskonttorin piha on lähes autio, infotauluissa palavat vielä vuoronumerot. Lievätkö valmiina maanantaiaamun ensimmäisille, vai jääneet perjantaina työpäivän päätyttyä palamaan.
Mutkassa on kerrostalo, josta ei ennakkokuvista nähnyt varmasti onko siinä toimistoja vai asuntoja. Koukkaus postilaatikoille paljastaa rakennuksen useamman yrityksen toimipisteeksi.

Päättyvä katu lähenee loppuaan. Tammerprint on vaihtunut Tammerbitumiksi, viimeisen hallin seinässä komeilee mestarimyyjä-kyltti. Aika kääntyä takaisin ja jatkaa seuraavalle kadulle.

Hervanta

Hervanta on Suomen suurimpia ja tunnetuimpia lähiöitä.  Nykyisen Hervannan alueella oli ennen 1970-lukua vain muutamia maatiloja ja peltoja sekä paljon kivikkoista louhikkoa ja metsää. Kaupunginosan suunnittelu aloitettiin Tampereen silloisen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan aloitteesta 1960-luvun lopussa, koska kaupungilla oli tarve rakentaa paljon asuntoja edullisesti. Kantavana ajatuksena oli yhdistää asuntoalue, korkeakoulualue ja teollisuusalue yhdeksi kokonaisuudeksi, mahdollisimman omavaraiseksi tytärkaupungiksi.

Hervannan reuna-alueille on rakennettu laajoja rivi- ja omakotialueita, ja aina 2000-luvun alkuun asti Hervanta oli erittäin lapsi- ja nuorisovaltainen kaupunginosa. 2000-luvulla väestörakenne on muuttunut jonkin verran iäkkäämpään suuntaan.

Varsinainen Hervannanmaa oli Lempäälän ja Messukylän talojen takamaita, ja se sijaitsi nykyisen Hervannan eteläpuolella, Tampereen ja Lempäälän rajoilla. 1800-luvun alussa Hervannanmaalle alkoi lopulta muodostua vakituista asutusta. Hervannanmaan vanhimpia taloja ovat Matinlahti ja Vormisto (Tampereen puolella) ja Hervanta, Meru ja Morikka (Lempäälän puolella). [Wikipedia]